Onko pakko ryypätä, jos ei tahdo?

Voiko selvinpäin pitää hauskaa? Siinäpä vasta kysymys. Olen tänä kesänä useampaankin otteeseen löytänyt itseni keskeltä juhlia/tapahtumaa/tilaisuutta, jossa mieleeni on noussut ajatus siitä, että

a) olen juonut aivan liian vähän, jotta voisin olla täällä
b) tämä ei todellakaan ole minua varten

Nyt täytyy näin kesän lopulla todeta, että hyvistä yrityksistä huolimatta en ymmärrä humalahakuista juomista. En oikeasti vain käsitä, mikä siitä tekee niin hienoa, että saa kehuskella illanvieton jälkeen menetetyllä muistilla, hukatulla lompakolla ja heikolla olotilalla. 

Tästä heräsi ajatus siitä, että miksi niin moneen mukavaan sosiaalisen tapahtumaan sekoitetaan ryyppääminen. On pakko juoda, muuten ei ole hauskaa. Enkä nyt tarkoita tässä muutamaa viinilasillista, vaan huomattavasti suurempia määriä. 

Rahan tuhlausta, vai jotain ihan muuta?

Ehkä olen tylsä, mummo tai mitä näitä nyt on, mutta pidän paljon enemmän nukkumisesta kuin yömyöhään valvomisesta. Pidän pyöräilystä enemmän kuin yöbusseista, hyvästä aamupalasta enemmän kuin snäkärin hodarista. Pidän siitä, että viikonloppuaamuna kun heräät, sinulla on hyvä olo ja voit vaikka lähteä pyöräretkelle, tehdä rauhassa niitä asioita, joita ei arkena kerkeä.  Ja mikä tärkeintä, kyllä, voin tanssia monta tuntia ilman, että tarvitsen vereeni promilleja.

Asioita, joihin aion keskittyä = hyvä ruoka.

Jotain sosiaalisesti hyväksyttävästä juomisesta kertoo se, että saan tasaisin väliajoin kuulla huomautuksia siitä, että käytän paljon rahaa ravintoloissa käymiseen ja muihin ”snobeihin” juttuihin. Mielestäni rahan sijoittaminen hyvään ruokaan, hierontaan, sulkapallokurssiin ja jokapäiväiseen lounasruokailuun ei ole rahan tuhlamaista, vaan sijoittamista omaan hyvinvointiin.

Kituuttaminen nuudeleilla ja viikonloppuna säästyneiden rahojen kumoaminen karaokebaarissa kurkkuun ovat sen sijaan mielestäni rahan tuhlaamista.

Näiden ajatusten siivittämänä ajattelin jatkossakin sijoittaa rahani hyvään viinin, samppanjaan, ravintolaruokaan, matkusteluun, jättikatkarapuihin, lounaisiin ja muihin ”turhiin” juttuihin. Aion panostaa illanviettoihin, joissa hyvä ruoka ja seura näyttelevät pääosaa. Aion käydä keikoilla ja keskittyä musiikin kuuntelemiseen. Keskustella, tanssia ja pelata lautapelejä. Liikkua ja nauttia luonnosta. Keskittyä asioihin, joita tehdessä ei tule tunne, että olen juonut aivan liian vähän.