Kun tavara alkaa ahdistaa: Elä, älä osta

Haluan kaikesta turhasta tavarasta eroon.

Tämä ajatus on pyörinyt mielessäni viime päivät, ja jos valvova silmä ei olisi tarkkaillut kotimme tyhjennystä, kierrätykseen olisi saattanut lentää enemmänkin tavaraa. Vaikka muutimme nykyiseen kotiimme vasta 1,5 vuotta sitten (ja muuton yhteydessä tuli tavaraa karsittua enemmän ja vähemmän) ylimääräistä tavaraa on päässyt kertymään nurkkiin. Ja tämä tavara on alkanut viime aikoina ahdistaa.

Siivosimme tänään vaatekaapit, ja vaatekeräykseen lähti neljä roskapussillista tavaraa. Lisäksi pois lensi neljät kengät; yhdet rikkinäiset lenkkarit, yhdet rikkinäiset kiipeilykengät, yhdet saappaat joiden alkuperä on mysteeri, sekä yhdet muuten vain käyttämättömäksi jääneet kävelykengät. Pusseihin päätyi kulahtaneita paitoja, sopimattomia farkkuja ja rispaantuneita takkeja.

Viime aikoina myyntiin ovat menneet myös vanha tietokonetuoli ja yksi turha tietokone. Muista kaapeista pois on lentänyt ylimääräisiä purkkeja ja purnukoita, jotka on laitettu talteen, jos niille sattuu joskus olemaan jotain käyttöä.

”Omistaminen merkitsee vain huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan.” -Pikku Myy-

 

Kaikille näille poisheitetyille tai kierrätykseen menneille tavaroille löytyi yksi yhteinen nimittänä; ne olivat halpatuotantoa; ostettu Ikeasta, H&M:sta tai vastaavasta. Yllättäen nahkatakki, joka ei ollut aitoa nahkaa, ei kestänyt. Paidat olivat venyneet pesussa tai niiden kuituihin oli syöpynyt tahroja, jotka eivät lähteneet pois. Näitä en halua enää ostaa.

Vastaisuudessa aion panostaa niin vaate- kuin sisustusostoksissa laatuun. Ostaa vähemmän, mutta parempaa. Matka kohti kestävämpien ratkaisujen aikakautta on on jo hyvällä mallilla; olohuoneessa lepää suomalaista käsityötä oleva nojatuoli, kylpyhuoneessa Vallilan suihkuverho, naulakossa Haltin untuvatakki ja uusin hankintani, punainen nahkalaukku.

Huomasin yllättäen iskeneen kulutusahdistukseni eräänä iltapäivänä, kun minulle tarjoitui hetki aikaa pyöriä kaupoissa. Ei vain yksinkertaisesti tehnyt mieli ostaa yhtään mitään. Hetken ihmettelyn jälkeen kävin ostamassa Citymarketista sen puuttuneen maidon ja kävelin kotiin viettämään rauhallista iltaa Greyn Anatomian ja kynttilänvalon parissa. Paras päätös vähään aikaan.

Tällä päätöksellä aion panostaa myös joululahjoissa aineettomiin lahjoihin ja ostaa tavaroiden sijaan elämyksiä.

Kuva on otettu viikonlopun Mustion Linnaan ja Fiskariin suuntautuneelta retkeltämme.