Berliinissä vauvan kanssa – tipsit sujuvalle matkalle

Marraskuun viimeisinä päivinä suuntasimme kolmen yön reissulle Berliiniin. Matkan tarkoitus oli sekä päästä nauttimaan joulumarkkinatunnelmasta että testata, kuinka neljän kuukauden ikäinen vauva viihtyy lentokoneessa. Jonkinlainen testimatka oli siis kyseessä. Reissu sujui kaiken kaikkiaan erinomaisesti, ja päätin listata tähän muutamia tärppejä kaikille vauvan kanssa reissua suunnitteleville.

Lentokentällä:

Käsimatkatavaroihin menevät matkarattaat osoittautuivat todella hyväksi ostokseksi, sillä niissä vauvaa oli helppo työnnellä myös turvatarkastuksen jälkeen. Suomen päässä saimme positiiviseksi yllätykseksi rullailla turvatarkastuksen läpi nukkuva lapsi rattaissa. 

Verkkokaupan edulliset Milla & Måns SoMa 2 -matkarattaat täyttivät tehtävänsä enemmän kuin hyvin. Berliinin päässä hieman hämminkiä aiheutti se, että virkailija ei uskonut muiden kuin YOYO-rattaiden mahtuvan käsimatkatavaroihin. Aikamme asiasta vängättyämme saimme virkailijat uskomaan, että myös edulliset rattaat voivat mennä pieneen tilaan. 

Lentokentältä löytyy hyvin lastenhoitohuoneita, ja portin 31 tuntumassa sijaitsevasta lastenhoitohuoneesta löytyy myös mikro. Mikroja ruoan lämmittämistä varten löytyy myös ainakin portin 24 luona sijaitsevasta kahvilasta.

Koneessa:

Lentokoneessa otimme tarpeellisia varustea sijaitsevan repun (vaippoja, kosteuspyyhkeitä, korviketta, leluja) edessä olevan istuimen alle, jotta tavaroita ei tarvinnut lähteä penkomaan mistään. Olimme myös valinneet kolmipaikkaisesta istuinrivistöstä paikat niin, että ikkunan viereinen paikka jäi tyhjäksi. Hyvällä tuurilla paikka jää tyhjäksi. Jos ei, vauvan kanssa liikkuminen on helpompaa käytäväpaikoilta. 

Vauva pitää pitää nousun ja laskun ajan turvavöissä sylissä kasvot menosuuntaan päin. Onneksi tämä ei aiheuttanut pahempaa venkurointia, muuten voisi olla pitkät minuutit yrittää pitää lasta paikoillaan.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että yleensä joka toinen päivä kakkaava lapsemme töräytti vaipan täyteen juuri tällä alle kaksi tuntia kestäneellä lennolla. Mutta ei hätää, sillä pienenkin koneen vessoista löytyy taittuvat hoitopöydät, joilla vaipan vaihtaminen käy kätevästi. (Tai näin ainakin kuulin, sillä ulkoistin tehtävän.)

Meillä vauva ei reagoinut lainkaan nousuihin tai laskuihin – laskun aikana hän jopa nukahti syliin. 

Bussissa ja metrossa:

Berliinin Tegelin lentokentälle ei ole junayhteyttä, joten alle pitää ottaa joko bussi tai taksi. Pitkin busseihin mahtuu hyvin vaunujen kanssa, ja vaunupaikoilta löytyy myös turvaliinoja, joilla vaunun voi halutessaan köyttää kaiteeseen. Tämä oli ihan hyvä, sillä matkarattaiden jarrut eivät välttämättä ole ne kaikkein järeimmät. 

Myös metrolla matkustaminen sujuu rattaiden kanssa hyvin, ja metroista löytyy selkeästi merkittyjä vaunupaikkoja. Metrokarttoihin on merkitty myös, jos asemalta ei hissiä löydy. Hissien käyttöön kannattaa varata paljon aikaa ja hermoja. Miljoonakaupungin metroissa on paljon matkustajia, mutta ei kovinkaan tilavia hissejä. Hisseihin mahtuu keskimäärin kahdet vaunut, joten odottamaan kannattaa varautua. Eikä tilannetta helpota yhtään se, että hissiä eivät käytä ainoastaan vaunujen tai pyörätuolien kanssa kulkevat, vaan myös täysin terveet jalat omaavat ihmiset. 

Jos matkustat julkisilla, kannattaa ladata puhelimeen BVG-sovellus, josta voit sekä ostaa lippuja sekä tutkia reittivaihtoehtoja. Jos matkustat enemmän kuin kaksi matkaa päivässä, kannattaa ehdottomasti ostaa 7 euroa maksava päivälippu. Ja kun lippu löytyy puhelimestasi, se kulkee aina mukana. 

Hotelli:

Huoneistohotelli Adina osoittautui toimivaksi vallinnaksi moneltakin kantilta. 

Ensinnäkin huoneeseen sai vauvansängyn, ja toiseksi huoneet olivat reilun kokoisia sisältäen keittonurkkauksen. Keittiön ansiosta ruokailuihin tuli joustavuutta ja lapsi sai aina lämmintä ruokaa. Aamupalalle ei tarvinnut lähteä, vaan sen pystyi tekemään omassa keittiössä. Joidenkin mielestä lomassa parasta on se, ettei tarvitse tehdä itse ruokaa. Omasta mielestäni lomassa on parasta seikkailla paikallisissa ruokakaupoissa ja valmistaa ruokaa paikallisista erikoisuuksista (Ja juoda huoneessa skumppaa).

Huoneesta löytyi myös kylpyamme, mikä oli erään pikkumatkustajan mielestä paras keksintö vähään aikaan. Paljon suurempi amme kuin kotona. 

Hotellin pohjakerroksesta löytyi sauna, uima-allas ja kuntosali. Kävimme parina iltana vuorotellen salilla ja uimassa, eli omaa aikaa liikunnan merkeissä. 

Myös sijainti oli optimaalinen joulumarkkinoiden, liikenneyhteyksien että nähtävyyksien kannalta. Alexanderplatzille oli kävelyretken mittainen matka ja Stadtmitten-metroasema sijaitsi lähellä.

Kaupungilla:

Kaupungilla matkarattaiden kanssa pääsi kulkemaan melko joustavasti, jos ei antanut neliön muotoisista laatoista johtuvan epätasaisen työntotuntuman häiritä. Lapsi ainakin tykkäsi hytkytyksestä.

Berliinin erikoisuus on se, että suojateitä on harvassa. Tähän on syy se, että tien saa ylittää mistä kohtaa tietä tahansa, kunhan muistaa, että autoilla on aina etuajo-oikeus. Välillä tuntui hasardilta juosta rattaiden kanssa pitkin autoteitä, mutta kyllä siihenkin alkoi tottumaan.

Joulumarkkinoille kannatti mennä heti ovien avauduttua, jos halusi välttää pahimpien ihmismassojen keskellä kulkemisen.

Monista kauppakeskuksista löytyy siistejä lastenhoitohuoneita, joten kakkahasardeja ei kannata pelätä. 

Korvikeasiaa:

Tätä tietoa olisin itse kaivannut ennen reissua, joten haluan jakaa sen nyt kaikille. Saksalaiset ovat äidinmaidonkorvikejauheen kannattajia, joten jauheita löytyy kaupoista vaikka millä mitalla. Valmiita korvikkeita on oikeastaan vain kahta merkkiä; Aptamil ja Hipp, ja näitäkin myydään vain 2 desin pakkauksissa. 

Jos lapsesi on herkkä, kannattaa omat korvikkeet kärrätä mukana. Jääpähän laukkuun sitten tilaa tuliaisille. Toinen vaihtoehto on totuttaa lapsi jauheesta valmistettavaan maitoon tai edellä mainittujen merkkien tuotteisiin. Näitä kahta on saatavilla myös Suomesta, joten kokeilla voi etukäteen. 

Naan-merkkinen korvike aiheutti meillä vatsavaivoja, joten pelkäsin, että joutuisimme ottamaan koko reissun maidot Suomesta mukaan. Onneksi Aptamil kuitenkin sopi, ja näin ollen teimme kompromissin ottaa vain puolen reissun maidot mukaan, puolet ostaisimme kaupan päältä.

Parin kerran opettelun jälkeen jauheesta valmistettu maito alkoi maistumaan kun tarpeeksi nälkä oli, mikä helpotti kaupungilla kulkemista. Mittasin tuttipulloon etukäteen yhden satsin jauheet valmiiksi ja reppuun termariin lämmintä vettä. Nälän iskiessä vesi pulloon, ravistus ja kohti nälkäistä suuta. 

Yhteenveto:

Vauvan kanssa matkustaminen oli vähän liiankin helppo kokemus. Vanhemmat kiukuttelivat varmaan reissussa vauvaa enemmän 😀 Hotellilla tuli vietettyä ”entiseen elämään” verrattuna hieman enemmän aikaa, mutta se on ehkä ihan positiivinen muutos. Lomalla on välillä ihan hyvä nauttia hotellin palveluistakin eikä vain ravata kaupungilla aamusta iltaan. 

Hyvän kokemuksen innoittamana alan nyt googlailla uusia reissukohteita. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s